ALUSTUS
Tämä kirjoitus on allekirjoittaneen oma mielipide siihen miksi kaikkien tulisi tiedostaa mitä avoin data on ja miten sitä voidaan hyödyntää tai hyötyä.
Aloitin hankkeen parissa viime syksynä ja sitä ennen olin työskennellyt paljon teollisuuden eri tehtävissä. Olen myös toiminut ja toimin edelleen sivutoimisena yrittäjänä. Projektikoordinaattorin tehtäviä tulee kohta täyteen vasta kolme kuukautta, mutta olen yllättynyt kuinka kehittävät ja silmiä avaavat nämä kolme kuukautta ovat olleet.
Lähtökohtaisesti tiesin mitä avoimella datalla tarkoitetaan ja mihin sitä voidaan ainakin jollain tasolla hyödyntää (esimerkiksi Tampereen bussien reaaliaikainen seuranta sovelluksen kautta). Sivutoimisen yritykseni toiminta pientä ja olen ajatellut, ettei avoin data koske minun toimintaani. Olin väärässä ja olen sitä hyödyntänyt jo pitkään sitä itse suoranaisesti tiedostamatta.
Tästä päästäänkin siihen miksi mielestäni on tärkeää, että kaikki vähintään tiedostavat mitä avoin data on ja ymmärtäisivät mitä hyötyä siitä voi olla. Kerrataan ensin vielä kuitenkin nopeasti mitä se avoin data olikaan.
AVOIN DATA ON PÄHKINÄNKUORESSA…
- Digitaalista sisältöä, mieluiten koneluettavassa muodossa (esim. excel)
- Julkista sekä maksutonta
- Aineisto lisensoitu myös niin, että mahdollistaa kaupallisen käytön (esim. CC 0) Lue lisää lisensoinnista täältä.
Alta löytyy Helsinki Region Infosharen lyhyt video. Esimerkissä keskitytään kaupungin tuottaman datan näkökulmaan, mutta periaatteet toimivat myös yrityksissä datan avaamiseksi. Huomioikaa, että yritykset voivat siis hyödyntää tätä avattua dataa kaupallisiin tarkoituksiin.
Video: Tussitaikurit Oy / Marker Wizards Ltd.
DATAN HYÖDYNTÄMINEN VAI AVAAMINEN
Tällä hetkellä kaupungit ja julkishallinto toimivat suurimmassa määrin datan avaajina. Jo avattuun dataan pääsee tutustumaan esimerkiksi täältä. Tämän datan hyödyntäjinä toimivat pääsääntöisesti yritykset ja heidän tuottamat palvelut. Mitä enemmän datan hyödyntäjiä on niin sitä enemmän sitä varmasti jatkossa myös avataan.
Kuinka sitä sitten pääsee hyödyntämään? Voi olla, että olet jo hyödyntänyt avointa dataa sitä tiedostamatta kuten minä. Ensimmäinen askel on kuitenkin avoimen datan ymmärtäminen karkealla tasolla. Toisena askeleena olisi hyvä tutustua ainakin muutamaan esimerkkiin siitä kuinka sitä on hyödynnetty (ei tarvitse ymmärtää teknistä toteutusta). Hyvä paikka tähän on esimerkiksi 6aika hankkeen showcase-sivu, jossa esitellään 100 yritystä ja tapausta. Siellä on hienoja ja mielenkiintoisia toteutuksia.
Tai ovatko esimerkiksi Suunto tai Sports Tracker tuttuja? Ne molemmat käyttävät hyödykseen samaa avointa dataa, jota tarjoaa OpenStreetMap. Toista tuttua, Google Maps-palvelua ei virallisesti lueta avoimeksi dataksi, koska tietyllä hakumäärällä kuukaudessa palvelu muuttuu maksulliseksi. Henkilökohtaisesti olen normaalin käyttäjän näkökulmasta eri mieltä.
Tai oletko joskus etsinyt kotisivuille tai muuhun julkaisuun vapaasti käytettäviä kuvia (CC0 lisensoituja kuvia)? Näitä tarjoaa esimerkiksi CC0 lisenssillä Pexels.com. Näitä hyödyntäessä ei aina tule mietittyä että kyse on kuitenkin avoimesta datasta. Kuvissa sinä olet suora hyödyntäjä kun taas esimerkiksi Sports Tracker on yhdistänyt avoimen datan muuhun palveluun, jota voivat myydä vapaasti eteenpäin.
Avoimen datan laatua on määritelty esimerkiksi tähdillä, mutta tasojen tiedostaminen alkuun on turhaa joten emme siihen mene. Nyt on hyvä hetki rullata ylös ja tarkistaa täyttääkö kuvapalvelu kaikki avoimen datan määritelmät?
GreenCitySolutions on yksi hyvä esimerkki showcase-sivulta avoimen datan hyödyntäjistä vaikkei siitä helpoimmasta päästä. Se yhdistää asioita nokkelalla tavalla optimoidakseen toimintaa. GCS valmistaa ja myy ”kaupunkipuu” nimisiä viherseiniä, jotka käyttävät avointa dataa sen ylläpitoon ja on hyödyntänyt sitä myös markkinoinnissaan. Viherseinien toimintaa optimoidaan sää-, liikenne- ja kaupunkimalliaineistoilla. Näitä avoimia aineistoja käytetään yhdessä kaupunkipuiden sensorien keräämän datan kanssa.
Mikäli sinulla on suoraan jotain mielessä mitä tietoa voisit hyödyntää niin avoindata.fi tai esimerkiksi kaupunkien omista portaaleista on hyvä aloittaa sen etsiminen. Google on myös sinun paras kaverisi etsinnässä.
MITÄ JOS HALUTTUA DATAA EI OLE AVATTU?
Suoria datan avaamispyyntöjä voi tehdä tietenkin. Aina näihin ei vastata syystä tai toisesta. Joukossa on voimaa ja erilaisia datan avaamispyyntöjä voi löytää, selailla ja tykätä esimerkiksi avoindata.net -sivuilla. Jos intoa riittää niin voi kerätä kannatusta omaan ideaan esimerkiksi adressit.com sivujen kautta.
Omasta mielestäni nämä datan avaamispyynnöt ja ihmiset niiden taakse pitäisi pystyä organisoimaan paremmin. Yritysten datan avaamispyyntöjä nykyisissä palveluissa näkee harvoin.
JOS SUORIA HYÖTYJÄ EI NÄE, KANNATTAAKO DATAA AVATA?
Yleensä yhden tietueen tai tiedon avaaminen ei luo suoraan uusia liiketoiminta mahdollisuuksia. Näiden yhdistäminen tai liittäminen osaksi palvelua tai kokonaisuutta voi olla täysin eri asia. Suoraa käyttötarkoitusta ei yleensä ole tiedossa kun dataa avataan, eikä tietoa siitä missä kaikkialla sitä voidaankaan hyödyntää.
Rajapinta-termi ja asia tulee usein vastaan kun puhutaan avoimesta datasta, lisäinformaatiota voit lukea muunmuassa 6aika-hankkeen API-työkalupakista. Yksinkertaisuudessa se on siis linkki datan ja palvelun välillä. Tämän rakentaminen vaatii jo hieman osaamista ja ymmärrystä. Rajapintaa käytetään yleensä kun datan käsittelystä halutaan automatisoitua ja/tai reaaliaikaista. Datan avaaminen ei kuitenkaan tarvitse rajapintaa varsinkaan ensimmäisessä vaiheessa kun kyseiselle datalle ei välttämättä ole vielä kysyntää.
Yksittäinen jaettu excel esimerkiksi nettisivuilla on jo avointa dataa kunhan kriteereitä on muistettu noudattaa. Näiden lisäksi on hyvä luoda ohjeistus siitä kuinka dataa tulisi lukea ja käyttää. Viisikymmentätuhatta riviä erilaisia numeroita ja kirjain yhdistelmiä excelissä ei kerro mitään ilman ohjeistusta.
Sovelluksia ja äppejä syntyy joka päivä huima määrä. Näitä on laidasta laitaan ja osa on täysin uusia palveluita ja ideoita kun taas osa on esimerkiksi eri toimintoja ja palveluita yhdisteleviä sovelluksia. Voimmekin todeta, että sovelluskehittäjiä ja tuottajia on maailmassa paljon. Ainakin huomattavasti enemmän kuin yhdessäkään yrityksessä. Eikö sinusta olisi mielenkiintoista antaa heille yrityksesi data käyttöön ja katsoa mitä kaikkea palveluita ja ideoita he pystyvät luomaan tämän ympärille? Suomalainen hyvä esimerkki avoimen datan ja rajapintojen hyödyntäjästä on esimerkiksi: WHIM
Eikö olisi mielenkiintoista selvittää miten maailma hyödyntäisi dataasi ja mitä uusia palveluita sekä käyttökohteita se keksisi?
Datan avaaminen avaa mahdollisuuden muiden kehittää juuri haluamiaan tai tarvitsemiaan palveluita. Yleensä tämä kehitys on toteutettu yrityksen sisällä asiakaskyselyiden ja omien ideoiden perusteella. Miksi et antaisi vapautta ja mahdollisuutta koko maailmalle? On hyvä muistaa että mitään strategisesti tärkeää informaatiota ei tarvitse avata. ”Toisen roska voi olla toisen aarre” ja ”datan kiertotalous” ilmaisut sopivat käytäntöön mielestäni erittäin hyvin. Monet yritykset keräävät suoraan tai sivutuotteena sellaista dataa, josta ei heille suoraan ole taloudellista hyötyä. Tämä voi silti olla erittäin tärkeää yhdistettynä johonkin muuhun dataan tai palveluun. Ihmisiä on moneksi ja tarpeita on paljon erilaisia. Kuinka ihmiset haluaisivat hyödyntää dataa on mahdoton yhdenkään yrityksen tietää ilman sitä avaamatta.
MUUTAMAN ESIMERKIN KAUTTA
Käytetään esimerkkinä vaikka lounasravintoloita. Ensimmäisenä ei tulisi mieleen, että heillä olisi paljoa dataa avattavaksi. Suurimmalla osalla heistä on kuitenkin esimerkiksi nettisivut mihin he julkaisevat lounaslistansa, ainakin he printtaavat tai kirjoittavat lounaslistansa jonnekkin ravintolaansa. Mitä jos olisikin yksi syöttölomake tietyllä verkkosivulla mistä jokainen ravintola voisi käydä syöttämässä tämän viikkoisen lounaslistansa tietokantaan. Täältä rajapinnan kautta tieto menisi suoraan heidän verkkosivuilleen joten sitä ei tarvitsisi tehdä erikseen. Yritykselle tämä olisi vain pieni toimintatapamuutos, mutta mitä se mahdollistaa?
Nyt kuka vain voi hakea rajapinnasta kaikki alueen lounasravintoleiden ruokalistat ja rakentaa siitä vaikka lounassovelluksen, jonka avulla voit määrittää sinulle käyvät lounaspaikat esimerkiksi sinun allergioiden mukaan. Paikkakunnalle muuttava uusi yrittäjä voisi hakea sitä kautta tietoa, että minkälaista lounasruokaa paikkakunnalla ei ole vielä tarjolla jne. Kaikkia mahdollisia käyttökohteita ei varmasti osata ennustaa etukäteen.
Toisena esimerkkinä voidaan käyttää vaikka pientä tapahtumayrittäjää maaseudulta. Heidän harrasteteatterilla on joka kesä vaikka viisi esitystä. Nyt he kirjaavat päivät ja tapahtumat nettisivujensa kalenteriin. Nettisivuilla on vuosittain sata kävijää eli näkyvyys on sata näyttökertaa. Mitä jos he kirjaisivat tapahtumat koko Kanta-Hämeen tapahtumarajapintaan ja hakisivat omat tapahtumansa sitä kautta omaan kalenteriin. Nyt heidän tapahtumansa näkyisi kaikissa tapahtumakalentereissa ja sovelluksissa, jotka hyödyntävät rajapintaa ja näyttävät kaikki alueen tapahtumat. Esimerkiksi saksalainen tai vaikkapa japanilainen matkanjärjestäjä voisi hakea nämä samat tiedot ja hyödyntää niitä. Näin saimme pienen harrastajateatterin tapahtumat näkymään maailmanlaajuisesti. Niin kauan kuin tämä data pysyy heidän omilla sivuilla ja lukkojen takana niin näkyvyys pysyy esimerkin sadassa kävijässä.
NÄE MAHDOLLISUUDET
Kaikki tämä vaatii siis sen, että yritykset uskaltaisivat ottaa ensimmäisen askeleen avatakseen dataa tai ainakin ovat kiinnostuneita siitä. Menetettävää on vähän, mutta saavutettavaa on paljon. Jo lähitulevaisuudessa voi olla, että mikäli et ole dataa avannut niin kilpailijoilla on erittäin suuri etu monessa mielessä. Tästä syystä pidän erittäin tärkeänä, että jokainen tiedostaisi mitä avoin data on, miten sitä hyödynnetään ja mitä hyötyjä siitä voi olla niin yritykselle kuin loppukäyttäjälle. Kaikkea ei tarvitse tehdä nyt ja heti, mutta jos mahdollisuuksia ei edes tiedosta ne voivat lipua ohitse.
MAAILMA ILMAN AVOINTA DATAA
Dataa maailmassa riittää vaikka muille jakaa ja toivottavasti sitä tosiaan jaetaan oikeilla periaatteilla koko ajan enemmän. Mutta mitä jos kukaan ei avaisi dataa muiden käyttöön? Kuten yllä olikin niin jokainen joutuisi esimerkiksi piirtämään omat kartat itse, ottamaan tai luomaan turhimmatkin kuvat kaikkiin julkaisuihin itse jne. Toki näitä ja muita asioita pystyisi ostamaan, mutta palveluiden yhdistäminen ja kehittäminen olisi kallista puuhaa. Tämä taas tiputtaisi radikaalisti kehittäjien ja kehityskohteiden määrää jolloin ideoita syntyisi vähemmän. Tämä myös johtaisi siihen, että joutuisimme tyytymään esimerkiksi VR:n oman sovelluksen juna-aikatauluihin. Ei olisi niitä sovelluksia, jotka näyttävät reaaliaikaisesti milloin juna saapuu jne. Mitä jos dataa ei olisi ollenkaan kaupalliseen käyttöön edes ostopalveluina? Jos totta puhutaan niin en halua edes miettiä maailmaa missä mitään dataa ei avattaisi edes myytäväksi.
Uskon vahvasti, että maailman suunta on juurikin päinvastainen. Mitä enemmän dataa avataan esimerkiksi julkishallinnossa niin sitä läpinäkyvämmäksi toiminta muuttuu ja erilaisten uusien erilaisten palveluiden kehittäminen helpottuu koko ajan. On hyvä myös muistaa, että se auttaa parantamaan sekä yhdistämään jo nykyisiäkin palveluita.
Ehkä isoimpana haastena näen konkreettisten hyötyjen tuomisen ihmisten ja yritysten tietoisuuteen. Kun tietoisuutta ja hyötyjä pystytään jatkuvasti esittämään niin en näe isoja kynnyksiä miksi avoimen datasta ei muodostuisi toimintamallia julkishallinnon sekä yritysten toiminnassa. Tämä vaatii vielä paljon töitä ja markkinointia, mutta olen iloinen että pääsen sitä omalta osaltani edistämään hankkeessa sekä yritystoiminnassani.
KIINNOSTUIT? MITÄ NYT?
Hyvä lähtökohta on tutustua hankkeemme nettisivuihin millä jo olet. Järjestämme pitkin hanketta erilaisia tilaisuuksia ja työpajoja, esimerkiksi erittäin hyvä lähtökohta on osallistua meidän Afterwork-tapahtumiin, jotka on tarkoitettu kaikille (kaikista tapahtumista löydät lisää sivuiltamme). Mikäli mieleen tuli kysymyksiä tai olet kiinnostunut aiheesta niin ota ihmeessä yhteyttä, niin katsotaan yhdessä kuinka voimme auttaa tai ainakin pitää sinut ajantasalla.